No niin. Kohta kaksi viikkoa takana 2:2:3 - aineenvaihdunta dieettiä. Tulokset ovat olleet hämmästyttäviä. Että minäkin voin syömällä pudottaa painoa. Vajaassa kahdessa viikossa on lähtenyt noin 3,5 kg painoa. Useita senttejä on kadonnut myös vyötäröltä, lantiolta, reisistä, ties mistä. Tämähän toimii, ainakin toistaiseksi. Eniten ihmetyttää se, että nyt on käynnissä "PMS-viikko", jolloin yleensä turpoan kuin pullataikina ja painokin tuppaa hetkellisesti nousemaan. Mutta PMS:stä huolimatta siis olen onnistunut tälläkin viikolla pudottamaan painoa.
Viikko alkoi tosin epäilyttävästi, koska maanantaiaamuna vaaka näytti reilun puolen kilon lihomista. Tässä dieetissä syödään sen nimen mukaisesti 2 päivää tietyn tyyppistä ruokaa, sitten 2 päivää toisen tyyppistä, ja taas 3 päivää toisen tyyppistä. Siitä siis dieetin nimi. Kolmannen vaiheen ruokailu sisältää paljon terveellistä rasvaa, ja se tuntuu muiden päivien ohella lähes juhlalta. Ehkäpä vedin ekan viikon viimeiset päivät vähän överiksi, koska viikko muuten tuntui niin raskaalta. Yhtenä PMS-oireena minulla on myös älytön nälkä. Olen ihan pohjaton, yleensä reilu viikko ennen arvioitua alkamisaikaa, usein myös pari päivää juuri ennen kuukautisia. Voi olla, että siksikin tuli viime viikonloppuna saatua tuo reilu puoli kiloa takaisin. Mutta en minä sitä jäänyt märehtimään.
Tämä toinen viikko on ollut ensimmäiseen verrattuna ihan lentoa! Kofeiinin vierotusoireita ei enää ole juurikaan ollut - hyvä on, sorruin yhteen isoon teemukilliseen tällä viikolla - mutta minun ei enää tarvitse pakkomielteisesti ajatella kahvia. Kun vielä ensimmäisellä viikolla imppasin kahvipurkin tuoksua tämän tästä, tällä viikolla en enää meinaa edes muistaa koko kahvia. Ällistyttävää, yli 20 vuotta kofeiinikoukussa olleelta. Yrttiteetä sen sijaan vetelen nyt litratolkulla. Jos se on uusi addiktioni, olkoon. Myös "proteiinipäivät" (ravintona lähinnä kasvikset ja proteiini, hiilihydraatit ovat minimissä) sujuivat tällä viikolla ihmeen kivuttomasti, kun viime viikolla taisin olla toisena proteiinipäivänä jonkin sortin ketoosissa, olo oli aivan kaamea ja nuutunut. Tai sitten suurin piirtein samoille ajoille osunut ovulaatio vaikutti myös tähän. Proteiinipäivät tuntuvat toimivan minulla kaikista tehokkaimpana painon pudottajana. Tällä viikolla ensimmäisen proteiinipäivän jälkeinen punnitustulos oli -1,5kg edellisestä päivästä! Ajattelin, että noin roima pudotus päivässä tulee vielä takaisin, vaan eipä tullut.
Viime viikolla huomasin myös, kuinka syvälle ihmiseen - ainakin minuun, joka olen ikäni painoni kanssa kamppaillut- laihdutus ja ruokavalioasiat menevät. Ensimmäisellä viikolla muistan nähneeni unia, joissa tein ruokaa ja hiki päässä pohdin, mitä nyt saan syödä ja mitä nyt en saa syödä, olinko unessani jopa ravintolassakin syömässä samojen haasteiden kanssa... Kehoni taisi olla aika shokissa tuon ensimmäisen viikon ajan. Ihmetteli, että mitä helvettiä nyt tapahtuu! En saa hiilareita enkä rasvaa, kuolenko!?! Lisäksi kofeiinikin oli väkivalloin yhtäkkiä viety pois, joten lieneekö ihme, että kroppa protestoi. Toisen proteiinipäivän olisin voinut vaan kirjaimellisesti maata sohvalla. Pakko oli kuitenkin siinä sumussa mennä ohjaamaan illan tunnit. Oikeastaan siitä tuli jopa vähän parempi olo. Onneksi kestin ensimmäisen viikon koettelemukset läpi. Miten helpottava tunne onkaan toisella viikolla huomata, että tuo kaamea olo ei jatkunutkaan!
Voi olla, että tämän viikon energia tulee myös PMS:stä, sillä minulla on taipumus olla tähän aikaan kierrosta paitsi kärkäs ja herkkä, myöskin äärimmäisen energinen. Joku hyöty PMS:stäkin, sillä se on suurin piirtein ainoa aika, jolloin saan asioita aikaiseksi. Isommat siivoukset, piha- ja puutarhahommat, kaikki energiaa vaativat touhut jotenkin kummasti tulee aina tehtyä juuri silloin, kun on PMS päällä. Olen myös huomannut, että kehoni kaipaa ilmaisua ja kosketusta tähän aikaan. Usein tulee kotona popin soidessa spontaani pakko tanssia ja laulaa. Varsinkin laulamisen tarpeen olen ihan vasta viime aikoina yhdistänyt PMS-oireistoon. Myös seksiin tulee jossakin vaiheessa PMS:sää tarve. PAKKO. Uskoisin, että aika miehinenkin tarve "laukaista itsensä", joka minulla tuntuu ihan fyysisenä painontunteena alavatsalla ja - no, siellä.
Tämä energiabuusti loppuu yleensä noin päivää, paria ennen kuin varsinainen vuoto (tulva) alkaa. Nuo pari edeltävää päivää saatankin sitten mennä taas ihan sumussa. Olen määritellyt ololle termin "PMS-kupla", sillä siltä olo todella tuntuu. Kuin olisi kuplassa. Tuohon aikaan jos joutuu esim. menemään ruokakauppaan niin saattaa olla paniikkireaktio lähellä. Sosiaaliset kontaktit ahdistavat myös. Hiki virtaa ja naama punottaa. Sydän hakkaa pienestäkin rasituksesta. Kroppa on väsynyt eikä jaksa mitään.
Mielenkiinnolla nyt odotan ensi viikolla oletetusti alkavia kuukautisia. Onko ruokavaliolla vaikutusta niihin? Entäpä kierron pituuteen? Monet PMS- ja kuukautisvaikuksista kärsineet naiset ovat nimittäin kertoneet, että oikealla ruokavaliolla he ovat lähes päässeet lähes eroon oireistaan. Olen viimeisen kahden viikon aikana tankannut ainakin yllin kyllin hyviä rasvoja, proteiinia, kasviksia ja hedelmiä!
On ne ihme hommia, nämä hormoonihommat!
Heimoi! Sattumalta löysin blogisi ja ahmin silmät pullistuen nämä viimeisiimmät kirjoituksesi. Ja samaistuin täysin. Olisi melkein,kuin itse olisin ne kirjoittanut! Itselläni samojen palapelin osien etsiminen käynnissä jo monetta vuotta,sekä samassa junnaava paino elintapojen muutoksesta huolimatta. Kiitos hurjasti tsempistä,toivosta ja vertaistuesta,joita koin kasapäin saavani blogiteksteistäsi!!! Itse viimeisenä oljenkortena,elämäni viimeisenä dieettinä aloitin juuri tällä viikolla testiviikon Haylien dieetistä. Täytyy sanoa,että skeptisesti ja olemattomilla toivonmuruilla lähdin liikkeelle,mutta selviydyin myös voittajana aivosumuista,uupumuksesta,soffapäivästä ja alhaisen verenpaineen tekemistä tempuista! Tarkoitus onkin nyt jatkaa,sillä tulokset olivat haaveideni mukaiset ja viikko löi minut ällikällä. Itse en vielä ole blogiini ehtinyt päivittämään itse viikosta,mutta pakko oli jo käydä hieman fiiliksiäni kirjoittelemassa. Jos kiinnostaa,käyppäs kurkkaamassa jonaliininjorinoita@blogspot.fi Jään ehdottomasti seuraamaan seikkailuitasi paremman voinnin tielläsi ja toivotan valtavasti tsemppiä seuraaviin vaiheisiin,päiviin ja viikkoihin! Josko tämä oli vihdoin sitä,mitä kehomme ovat huutaneet jo kauan....:) - Jonaliini
VastaaPoistaMoikka! Kiitos viestistäsi, kiva tietää, että muitakin kohtalontovereita on! Nyt olisi taas jo paljonkin uutta kerrottavaa tästä dieetistä ja sen vaikutuksista minuun - mutta kun elämä on muutoin ollut melkoisen kiireistä, niin en ole ehtinyt blogiakaan päivittää.... Mutta kirjoittelen kyllä taas kun tulee sopiva hetki.
PoistaToivottavasti sullakin menee hyvin, täytyy käydä katsastamassa tuo blogisi :)