perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kehonkoostumusmittaus pilasi päiväni

Tänään oli se päivä, kun viimein pääsin vaakani kanssa lukemiin, jossa en ole ollut muutamaan vuoteen. Pääsin siis uudelle kymmenluvulle, juuri ja juuri. Sillä kymmenluvulla olenkin viiimeksi ollut aikaan ennen kilpirauhas -diagnoosia.

Perjantai ja kaikkea. 2:2:3 dieetin kolmosvaihe alkaa. Saa syödä rasvaa ja, no yleensä syödä niinkun normaalit ihmiset syövät (olettaen, että normaalit ihmiset eivät syö maitotuotteita, lihaa, vehnää, ohraa tai ruista, sokeria missään muodossa, lisäaineita tai valmisruokia). Eilen taisin viettää vihoviimeisen proteiinipäiväni Haylie Pomroyn opeilla. Sen verran ankeaa alkaa tuo vähärasvaisen proteiinin syöminen olla. Eilisen kuitenkin vielä sinnittelin, mielessäni tämä ihana päivä, kun ei tarvitse kananmunanvalkuaisia, savulohta tai omantunnontuskia aiheuttavaa tonnikalaa napaansa vedellä.

Päivä alkoi siis hyvin, koska vaaka antoi viimein periksi ja pääsin yhteen tavoitteeseeni. Oikeastaan, olen päässyt jo sen ylikin, koska alunperin ajatuksena oli tiputtaa vain kolme-neljä kiloa. Sen verran, että vaatteet eivät enää puristaisi ihan niin paljoa eikä tarvitsisi vaatekaappinsa edessä ahdistua. Nyt, vajaa kaksi kuukautta tätä aineenvaihduntadieettiä jotenkuten noudattaneena, olen saanut karistettua lähemmäs seitsemän kiloa ja yhteensä useita kymmeniä senttejä eri puolelta kehoa. Todella hyvin siis, kun ajattelee, että lähdin dieetille asenteella "no katsotaan", enkä odottanut oikeastaan mitään.

Sitten tein virheen. Kävin päivällä tapahtumassa, jossa oli tarjolla ilmainen kehonkoostumusmittaus. Oma vaakani näyttää kyllä rasva-, lihasmassa- ja vesiprosentin, mutta enhän minä siihen markettivaakaan oikein uskalla luottaa. Ilomielin siis hyppäsin tuohon koostumusmittaukseen. Piti riisua vain kengät ja sukat, sekä puristaa molemmilla käsillä laitteen "kahvoista".

Tulos oli musertava. Kilot ja rasvaprosentti oli sama kuin kotonakin, eli liikaa, mutta sehän oli jo tiedossakin. Lisäksi tämä vekotin näytti viskeraalisen, eli kehon "sisäisen" rasvaprosentin. Sisäelinrasva on juuri tätä vaarallista, sisäelinten ja suolten väliin ja ympärille kertyvää rasvakudosta. Viskeraalirasva rasittaa etenkin maksaa. Mittausarvoni oli 11, normaalin ollessa 0-10. Yli normaalin siis. No, ei kauheasti, mutta tarpeeksi aikaansaadakseen musertavan tunteen siitä, kuinka epäreilusti onnenlahjat täällä jaetaan.

Mittaaja, ikäiseni timmissä kunnossa oleva hehkeä neito, sanoi että "liikunnalla ja ruokavaliomuutoksilla sitten voi näihin arvoihin vaikuttaa". No shit, Sherlock, olisi tehnyt mieleni sanoa. Ja aloittaa sydänalasta kumpuava vuodatus siitä, että tiedätkös kun minä ihan ohjaan liikuntaa työkseni. Ja tiedätkös kun minä olen tässä pari kuukautta nyt laihduttanut, enkä ole syönyt sokeria, enkä valmisruokia, enkä lisäaineita, enkä alkoholia. Ja tiedätkös, kun minä olen ollut gluteenittomalla ruokavaliolla nyt kolme vuotta ja maidottomalla vuoden. Ja minä kun en ole muuta lihaa kuin kalaa syönyt yhdeksääntoista vuoteen. Että revi siitä.

Yllä mainituista syistä olin kuvitellut, että ehkä myös se viskeraalirasvani olisi annettujen normien sisäpuolella. Kuvittelin väärin.

Koko päiväni oli ihan pilalla. Masennuin, eikä kiinnostanut enää mikään. Päässä velloi ajatuksia - mitä hyötyä helvetti yrittää mitään, kun tulos on tämä. Mitäs jos vaan löisi läskiksi kaiken, vetelisi kaksin käsin sokeria. valkoisia jauhoja, lisäaineita, kaljaa? Olisiko sillä oikeasti edes mitään vaikutusta tähän kelvottomaan kehooni, joka yksi pieni rauhanen on pilannut???

Ja sitten tietysti myös se klassinen, miksi juuri minä. Kun niin monet voivat syödä mitä huvittaa, juoda mitä huvittaa, tehdä mitä huvittaa, eikä se näy taikka tunnu heidän kehossaan. Miksi juuri minun piti sairastua, ja miksi minun piti sairastua. Ajatusten ollessa aallonpohjassaan, mietin myös miksi tällaisia geenejä on edes "päästetty jatkoon". Yksi syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteeni on se, että en halua näitä sairaita geenejä enää eteenpäin siirtää. Se siitä arjalaisen rodun ylivertaisuudesta. Tervetuloa, kauniit ja hoikat ulkomaalaiset tänne Suomeen, saatte vähän sekoittaa geeniperimäämme. Se on meille ihan oikein, ja loppupeleissä pelastus, ennen kuin koko kansakuntamme kuolee diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen, ja viskeraalirasvaan.

Amen.